Pedagoginen satutunti: Hannu ja Kerttu

1. Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kohdatuksi, keskusteluyhteys syntyy. Lisäksi aletaan ohjatusti purkaa mahdollista jännitystä ja ylimääräistä toimintatarmoa

Istutaan piiriin lattialle. Ohjaaja kysyy jokaisen osallistujan nimen ja kirjoittaa sen maalarinteippiin. Teipinpala laitetaan näkyviin lapsen paitaan.

Aakkosjumppa: ohjaaja kertoo, että seuraavaksi noustaan ylös ja tullaan tekemään omasta kehosta kirjaimia. Ohjaaja toteaa ja näyttää vuoron perään jokaisen osallistujan nimen ensimmäisen kirjaimen (apuna A4-kokoiset tulosteet tavallisimmista aakkosista). Jokaisesta alkukirjaimesta tehdään saman tien patsas. Ohjaaja näyttää mallia, miten kukin kirjain tehdään, mutta hyväksyy myös muita ratkaisuja: kokeillaan porukalla erilaisia kirjainten toteuttamistapoja.

Ennen kuin siirrytään seuraavan osallistujan alkukirjaimeen, todetaan, keiden kaikkien nimessä äsken tehty kirjain esiintyy.

 

2. Aletaan vähitellen siirtyä tarinan maailmaan. Lisäksi jatketaan ohjatusti mahdollisen jännityksen ja ylimääräisen toimintatarmon purkamista

Loru marjoista.

Ohjaaja näyttää kuvia eri marjoista. Kuka on maistanut? Kuka on poiminut? Keskustellaan.

Satumato: Siirrytään tilaan, joka on valmisteltu sadun kertomista varten. Sinne mennään satumadon kyydissä: asetutaan jonoon ohjaajan taakse niin, että otetaan kiinni aina edellä olevan puseronhelmasta. Mato liikkuu määränpäähänsä niin, että se ei hajoa matkalla.

 

3. Ennustetaan sadun tapahtumia (kansi)kuvan ja nimen perusteella

Ohjaaja toteaa sadun nimen ja näyttää ryhmälle Hannu ja Kerttu –kuvakirjan kannen (tai muun Hannu ja Kerttu –sadun aiheeseen liittyvän kuvituskuvan). Ohjaaja kysyy, mistä satu mahtaa kertoa. Mitä siinä voisi tämän kuvan perusteella tapahtua?

 

4. Annetaan ja aktivoidaan sadun ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja

Tämä kohta on otettu huomioon jo satutunnin suunnitteluvaiheessa: satua on yksinkertaistettu. Iltasatu.org-sivustolla olevasta versiosta on poistettu ajatus, jonka mukaan Hannun ja Kertun vanhemmat ovat niin köyhiä, etteivät pysty huolehtimaan jälkikasvustaan, vaan lapset joutuvat etsimään itselleen metsästä syötävää.

Satutunnilla kerrotaan siis vain, että lapset ovat marjassa ja huomaavat piparkakkutalon siinä vaiheessa, kun heille on ehtinyt tulla nälkä.

 

5. Osallistetaan lapset tuottamaan kerronnassa tarvittavia elementtejä sadun tapahtumaympäristöstä

Jokainen osallistuja piirtää kerronta-alustaan yhden puun ja / tai värittää ohjaajan valmiiksi leikkaaman piparkakku-ukon.

 

6. ja 7. Kerrottaessa käytetään apuna tarinan seuraamista helpottavia, tarinaa jäsentäviä kuvia ja kysymyksiä.

Ohjaaja liikuttelee kerronnan aikana sadun kuvituksesta kopioituja ja muotoon leikattuja kuvia Hannusta ja Kertusta.

Ohjaaja rakentaa piparkakku-ukoista taloa kerronnan aikana sitä mukaa kun sadun lapset lähestyvät noidan mökkiä.

 

Kun tarinassa ollaan niin pitkällä, että tiedetään päähenkilö, tapahtumaympäristö sekä päähenkilön toimet ennen tapahtumat liikkeelle sysäävää poikkeusta tavanomaiseen, ohjaaja toteaa nämä elementit ääneen ja esittää poikkeusta ennakoivan kysymyksen:

Mitähän lapset olivat puiden välissä nähneet? Mistä valo mahtoi tulla?

 

Ohjaaja ohjaa lapset tarjoamaan vuorollaan Hannun “sormea” koeteltavaksi “noidalle” eli ohjaajalle. Jokaisen “sormen” kohdalla “noita” toteaa, että Hannu ei ole vielä lihonut tarpeeksi. - Luudanvarren virkaa tekee ohjaajan valmiiksi varaama puutikku.

Lisäksi kerronnassa voi esiintyä myös ohjaajan ennalta valmistama uuni: avattavat luukut, joiden takana palaa tuli.

 

8. Kun tarina on kerrottu loppuun, se kerrataan ja eritellään kyselemällä lapsilta tarinan lähtökohtaelementit: kenen tarina, missä ja milloin tapahtuu, millaista päähenkilön elämä on tarinan alussa, siis ennen kuin siihen tulee poikkeus?

 

9. Todetaan, mikä on se poikkeus päähenkilön rutiiniin, josta tarinan tapahtumat lähtevät liikkeelle. Mitä uutta ja erikoista päähenkilölle tapahtuu, jotta muutos siihenastiseen elämään saa alkunsa?

(Vastaus: Hannu ja Kerttu löytävät metsästä piparkakkutalon.)

 

10. Tehdään em. kohta fyysisenä kuvana, jossa koko ryhmä on mukana

Ryhmän koosta riippuu, fyysistetäänkö vain Hannu ja Kerttu sekä esim. piparkakkutalon ikkuna, vaiko myös koko talo ja vielä ympärillä oleva metsäkin.