Pedagoginen satutuntisuunnitelma

Mari Mörö: Karhun herääminen

Suunnitelmassa käytetty tarina löytyy Weilin & Göösin kustantamasta Satusaari -kirjasarjan Lumottu metsä osasta.

Tarvittavat: maalarinteippi, tussi, aakkoset T, A, L, V, I, U, N, I, tietokirja karhuista, mahdollisesti tietokirja, jossa kuva jäniksestä, saukosta ja ketusta, tarina-alusta, teippiä alustan kiinnitykseen, värit, alustat, auringonsäteet, aurinko, kuvina karhu, jänis, saukko ja kettu, muurahaiskeko (vetäjä voi myös piirtää), sinitarraa.

1. Kohtaaminen aulatiloissa

Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kohdatuksi, keskusteluyhteys syntyy.

Kokoonnutaan piiriin. Vetäjä kyselee jokaiselta lapselta hänen nimensä, kirjoittaa sen maalarinteippiin ja antaa nimen lapselle kiinnitettäväksi näkyville. Välissä kerrataan yhteen ääneen heidän nimensä, joiden nimet ovat näkyvissä.

Jatketaan nimien selvittämistä ja kertaamista, kunnes kaikkien nimet ovat selvinneet.

Lasketaan osallistujien lukumäärä yhteen ääneen.

2. Toiminnan kautta tarinan maailmaan

Puretaan hallitusti jännitystä ja ylimääräistä toimintatarmoa, annetaan esimakua tarinan maailmasta sekä aktivoidaan tai annetaan tarinan ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja.

Aakkosjumppa: T – A – L – V – I – U – N – I

Vaihtoehtoisesti voidaan leikkiä Karhu nukkuu -piirileikkiä, jossa on turvallinen tila, jossa satutunti pidetään (esimerkiksi lattiat eivät saa olla luikkaat, koska piirissä olevat juoksevat karkuun heräävää karhua).

Katsotaan tietokirjasta karhuja. Keskustellaan talviunesta, karhuista, mitenhän ne karhut heräävät keväisin, miltä tuntuisi herätä, kun on ollut syömättä koko talven.

Voidaan esitellä tarinan muut hahmot (jänis, saukko ja kettu) pehmoleluina, irrallisina kuvina tai tietokirjoista. Kuka tietää, nukkuvatko nämä eläimet talviunta? Voidaan myös pohtia, mitä sellaiset eläimet tekevät talvella, jotka eivät nuku talviunta.

3. Hallittu siirtyminen tarinatilaan

Satumato

4. Ennakointia ja osallisuutta

Ennustetaan sadun tapahtumia (kansi)kuvan, nimen ja mahdollisesti muiden saatujen tietojen perusteella, lapset tuottavat ohjatusti tarinaan liittyviä elementtejä sekä lisäksi tässä kohdassa on vielä mahdollista aktivoida ja antaa tarinan ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja.

Kerrataan, mitä tiedetään tarinasta: talviuni, karhu, jänis, saukko ja kettu. Kuka eläimistä nukkuu talviunta? Ketkä eivät? Mitähän tarinassa voisi tapahtua?

Tehdään lasten kanssa aurinko.

Aurinko voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että vetäjä on valmistellut valmiiksi keltaisen ympyrän, joka kiinnitetään tarina-alustaan. Lapsille jaetaan paperisuikaleet, joiden värittämiseen lapsi saa valita yhden haluamansa värin auringonsäteelle. Säteet kiinnitetään alustaan.

Mitähän aurinko tekee tarinassa?

Vetäjä kiinnittää / piirtää tarina-alustaan muutaman puun ja värittää valkoisella värillä lunta niiden päälle. Vetäjä kysyy lapsilta, mikä vuodenaika tarinassa on? Osaatteko nyt kertoa, mitä aurinko tekee tarinassa? Keskustellaan siitä, miten huomaa kevään tulevan.

5. Tarina: jäsennysapuna kuvat, kysymykset ja kertaukset

Kerrottaessa / luettaessa tarinaa helpotetaan tarinan seuraamista kuvin, kysymyksin ja kertauksin.

Tarinan alkuun on kirjoitettu lisää seuraavasti:

Olipa kerran karhu, joka asusti metsässä muiden eläinten kanssa. Syksyisin karhut menevät talviunille ja niin oli tapahtunut myös edellisenä syksynä. Karhu on tehnyt pesän itselleen ja mennyt sinne nukkumaan talviunta. Eräänä päivänä karhu sitten heräsi, ja omasta mielestään….

1. kertaus ja jatkoa ennakoiva kysymys, kun tarinan lähtökohdat ovat selvillä:

Ensimmäinen kertaus tulee, kun karhu herää talviunilta (… ja omasta mielestään aivan liian aikaisin.)

          Olipa kerran X, joka… (karhu, joka asui metsässä muiden eläinten kanssa)

          Joka syksy X… (karhu teki itselleen talvipesän, johon se meni talven ajaksi nukkumaan. Niin oli tapahtunut viimekin              syksynä)

          Ja mitähän sitten tapahtuu?

Kysymykset:

• Kun on kohdassa, jossa karhu sanoo jänikselle: - Sinä se tietysti herätit minut. Pompit poikasinesi pitkin luolan kattoa. Kysytään, oliko jänis herättänyt karhun?
• Kun on kuultu jäniksen vastaus, kysytään, mitä karhu sitten tekee?
• Kun karhu kysyy saukolta, onko tämä herättänyt hänet kesken talviunien, kysytään lapsilta, mitä mieltä he ovat, oliko se saukko joko herätti karhun?
• Kun on kuultu saukon vastaus, kysytään, mitä karhu tekee seuraavaksi.
• Kun ollaan kohdassa, jossa kettu osoittaa tassullaan taivaankantta ja sanoo syyllisen olevan siellä, niin kysytään, ketähän kettu tarkoittaa?
• Kun kettu on kertonut, että aurinko on paistaa räköttänyt monta päivää ja lämmittänyt sinunkin luolaasi ja että siksi heräsit liian aikaisin, kysytään, että onko karhulle tullut siis hiki? Vai miten aurinko on saanut herätettyä karhun? (esim. lumi on alkanut sulaa ja muuttua vesipisaroiksi
• Kun tarinassa ollaan kohdassa, jossa karhu meuhkaa ja nyrkkeilee auringon kanssa, niin vetäjä irrottaa auringon säteet, yksi kerrallaan ja laittaa aina kolme sädettä ristiin tähdeksi.

2. kertaus, kun tarina on kerrottu loppuun:

          Kysellään lapsilta,

          kenelle tarina tapahtuu,

          missä ja milloin,

          mitä päähenkilö tekee tarinan alussa?

          Mitä sitten tapahtuu?

Kerrataan tarina Olipa kerran -korttien avulla.

6. Koko ryhmän yhteinen kuva patsailla tapahtumat aloittavasta muutoksesta

Tehdään kuva kohdasta, jossa karhu herää talvipesästään.

Tarvitaan karhu, 2-3 henkilöä pesäksi karhun ympärille. Lisäksi tarvitaan aurinko ja mahdollisesti auringolle säteitä.

Jos on paljon osallistujia, tehdään pari puuta, jänis, saukko ja kettu metsään.