Pedagoginen satutunti Kolme pukkia
1. Jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kohdatuksi, keskusteluyhteys syntyy.
Piiri – kysytään osallistujien nimet ja kirjoitetaan ne teipin palaan ja liimataan näkösälle, jos uusi ryhmä. Sukan pohjaan, jos tutumpi ryhmä.
Lasketaan osallistujat yhdessä.
Käydään läpi säännöt.
Lapsille: kun minulla on puheenvuoro, niin teidän silmät ja korvat ovat minuun päin. Teidän omat aikuiset huolehtivat muista asioista.
Työntekijöille: minä huolehdin satutunnin sisällöstä, teidän tehtävä on huolehtia ryhmästä.
2. Aletaan vähitellen siirtyä tarinan maailmaan ja puretaan hallitusti mahdollista jännitystä ja ylimääräistä toimintatarmoa.
Aakkosjumppa: P-U-K-K-I
(tai K-O-L-M-E P-U-K-K-I-A)
3. Annetaan ja aktivoidaan sadun ymmärtämiseen tarvittavia taustatietoja.
Tietokirja pukeista. Tiedättekö, mikä on pukki? Mitä pukit syövät? Missä pukit asustavat? Miksi pukilla on sarvet? Keskustellaan ja katsellaan kuvia. Keskustellaan sen verran pukeista, että saadaan jonkinlainen käsitys asiasta.
Satumato: siirrytään hallitusti tarinatilaan.
Mennään paikkaan, joka on valmisteltu sadun kertomista varten. Sinne matkustetaan satumadon kyydissä: asetutaan jonoon ohjaajan taakse niin, että otetaan kiinni aina edellä olevan puseronhelmasta. Mato liikkuu määränpäähänsä niin, että se ei hajoa matkalla.
4. Osallistetaan lapset tuottamaan kerronnassa tarvittavia elementtejä sadun tapahtumaympäristöstä.
Satutunninvetäjä piirtää pohjapaperiin: vuori ja joki.
Väritetään lasten kanssa joki ja niitty. Silta rakennetaan joko lasten kanssa tai käytetään valmista lisenssivapaata kuvaa.
Ennustetaan sadun tapahtumia kansikuvan ja nimen perusteella.
5. Ennustetaan sadun tapahtumia nimen perusteella.
Katsotaan paperille syntynyttä tapahtumaympäristöä. Missä pukit täällä asustavat? Kysytään mitähän sadussa mahtaa tapahtua? Kun tulee esille, että tarinassa on varmaan ainakin kolme pukkia, niin esitellään pukkien kuvat ja kerrotaan millaiset äänet mihinkin pukkiin liittyy (Pikku-Pukki: kip-kip-kip, Keski-Pukki: kop-kop-kop ja Isoin Pukki: tömps-tömps-tömps). Opetetaan äänet lapsille. Kun sitten kyseinen pukki tarinassa ylittää siltaa, lasten tehtävänä on tehdä ao. ääni.
6. ja 7. Kerrottaessa käytetään apuna tarinan seuraamista helpottavia, tarinaa jäsentäviä kuvia ja kysymyksiä.
Kun tarinassa ollaan niin pitkällä, että tiedetään päähenkilö, tapahtumaympäristö sekä päähenkilön tavanomaiset toimet ennen tapahtumat liikkeelle sysäävää poikkeusta tavanomaiseen, ohjaaja toteaa nämä elementit ääneen ja esittää poikkeusta ennakoivan kysymyksen.
Poikkeus tavanomaiseen on tässä tarinassa se, että ruoho loppuu ja pukkien on vaihdettava ruokailupaikkaa.
Poikkeusta ennakoiva kysymys: “Ruoho on siis pukkien asuinsijoilta loppunut, ja pukit ovat aivan nälissään. He näkevät, että laaksossa on vehreä niitty täynnä makoisaa ruohoa. Mitä pukit tekevät?”
Kun ollaan kohdassa, jossa Pikku-Pukki astuu sillalle ja sillan alta kuuluu mörinää, kysytään: Mikä tai kuka on sillan alla?
Kun tarinassa ollaan kohdassa, jossa Pikku-Pukki vastaa ääni väristen peikon kysymyksen kuka kulkee sillallani, että minä vain, esitetään kysymys: Mitä peikko tekee?
Kun ollaan kohdassa, jossa Pikku-Pukki on kertonut, että kohta tulee häntä lihavampi isoveli, kysytään: Mitä peikko tekee nyt?
Kun ollaan kohdassa, jossa Keski-Pukki vastaa peikon kysymykseen kuka uskaltaa kulkea minun sillallani, että minä vain, esitetään kysymys: Mitähän peikko tekee seuraavaksi?
8. Kun tarina on kerrottu loppuun, se kerrataan ja eritellään kyselemällä lapsilta tarinan lähtökohtaelementit: kenen tarina, missä ja milloin tapahtuu, millaista päähenkilön elämä on tarinan alussa, siis ennen kuin siihen tulee poikkeus?
Kysellään lapsilta.
9. Todetaan, mikä on se poikkeus päähenkilön rutiiniin, josta tarinan tapahtumat lähtevät liikkeelle. Mitä uutta ja erikoista päähenkilölle tapahtuu, jotta muutos siihenastiseen elämään saa alkunsa?
Poikkeus päähenkilöiden elämään on se, että ruoka loppuu kotiniityltä.
10. Tehdään em. kohta fyysisenä kuvana, jossa koko ryhmä on mukana.
Ohjataan lapsista kuva, jossa on silta, peikko, kolme pukkia ja ruohoa. Jos on iso ryhmä, pukeille voidaan tehdä sarvet toisista lapsista.