Stuorámus ja čábbaseamos

Anára gielda lea Suoma stuorámus, badjel 17 000 km2. Čáhceviidodat lea badjel 2 000 km2,mas Anárjávrri oassi lea sullii bealli. Duháhiid jávrriid ja sulluid gaskii čáhket čuođit duoddarat, mat hábmejit duovdaga profiilla.

Modearna ja dynámalaš

Jagiáiggiid čielga molsašuddamat addet earret hástalusaid, maiddái vejolašvuođaid. Anár lea ceavzilit geavahan ávkin áidnalunddot iešvuođaidis ealáhuseallimis. Árbevirolaš ealáhusaid bálddas ee. galbmateknologiija ja árktalaš luondoturismma ovddideapmi leat Anára gieldda otná beaivve ja boahttevuođa dehalaš oassi. Ovttasbarggus sierra suorggi máhttit ja báikkálaš fitnodatdoallit leat ráhkadan jotkkolaččat ovdáneaddji bálvalusaid fierpmádaga, mii dahká vejolažžan máŋggabealat doaimma ja turismma Anára gielddas.

Idjadanmolssaeavttut leat nu smávva giliid meahccegámppáin go Suoločielggi turismaguovddáža hušasge.

Máŋggagielat ja -kultuvrralaš

Sápmelašvuohta lea Anára gieldda máŋggakultuvrralaš árbbi oassi. Sápmelaččat leat eamiálbmot, mas lea iežas ivdnás kultuvra, giella, identitehta ja historjá. Anár lea Suoma áidna njealjegielat gielda, gos suoma lassin hállojuvvo anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella. Kultuvrralaččat rikkis ja áidnalunddot sápmelašvuohta lea anárlašvuođa dehalaš oassi. Dálá sápmelašvuohta njađđása tradišuvdnii lunddolaččat. Boazodoallu, duodji, guollebivdu ja meahcástus leat ain dehalaččat, muhto báldii leat badjánan maiddái eará ealáhusat. Sámekultuvra lea jo árbevirolaččatge riikkaidgaskasaš. Sámeálbmot ássá njealje riikka viidodagas: Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.

Rikkis luonddustis

Anára meahcceluondu ohcá veardásačča máilmmis. Máŋggabealat njeallje jagiáigge fállet milliičuohcci vasáhusaid: beaivváža ijahis ija geasis, čavčča šleađgu ivnniid ruškkis, buhtes muohttaga ja jieŋa dálvet, luonddu gildima ja lihkkama giđđat. Legendáralaš Leammi ja Avviljoga golleguovllut giktalit turisttaid ohcat lihku ja boršu guoikkat hovkkahallet meahccejohttiid milliičuohcci fearánastimii. Anárjávrri áibmadas ja dološ Áddjá bohciidahttá gudnejahttima mátkkálaččas.

Leammi álbmotmeahcci ja vánddardanbálgát fállet erenomáš vejolašvuođaid luonddus johtimii ja vánddardeapmái. Jiekŋa-já skábmaáigge hálddašan dálveeatnamii beasat oahpásmuvvat viiddes láhttofierpmádaga vehkiin, dahje gielkasafáraid fárus álot Jiekŋameara rádjai. Aktiivvalaš Anár šaddá luonddu eavttuiguin. Fámolaš ja gievrras luondu lea Anára resursa, mii gáhttejuvvo stuorra váimmuin.

Anár lea fámolaš luonddustis

Luđe Anára gieldda prošyra 

 Prošyra, suomagiella
Prošyra,davvisámegiella
Prošyra,  anárašgiella
Prošyra, nuortalašgiella
Prošyra, eaŋgalsgiella
Prošyra, duiskkagiella
Prošyra, fránskkagiella
Prošyra, dárogiella
Prošyra, ruoššagiella
Prošyra, kiinaksi
Prošyra, japaniksi